Roudauksesta toiseen...

Huomenta! Joskus tuntuu siltä että elämä on yhtä roudaamista. Aina täytyy kantaa jotain mukanaan paikasta toiseen. Jos se ei liity jollain tavalla rokkenrolliin niin sitten se on omien henkilökohtaisten tavaroiden liikuttelua paikasta A paikkaan B. Tänään on ohjelmassa sitä jälkimmäistä eli muuttohommia. Suht huonosti nukutun yön jälkeen on tullut aika muuttopäivän. Aamukahvia nautitaan laatikkomeren keskellä.

Eilisestä sen verran että olipahan taas yksi kivuttomimmista purkusessioista hetkeen. Tahtoo sanoa siis sitä, että käsipareja oli tarpeeksi puuhailemassa. Neljältä lävähti kauppakeskus kiinni ja itse poistuin paikalta siinä kahdeksan jälkeen ja jätin tylysti loppuryhmän autoa pakkailemaan. Siinä kohtaa kaikki kalusto oli jo puulaatikoissa ja rullakoissa kivasti. Itsellä kun oli edessä vielä kolmen tunnin ajomatka kotiin niin sain luvan lähteä pois aiemmin.

Purkaminen on siitä yksinkertaista puuhaa että siinä on tasan yksi päämäärä: kaikki pakettiin ja autoon. Rakenteluhommat taas sitten saattavat kestää toisinaan. Nimim. Kasailtiin tossa lavaa kesällä kolmetoista tuntia.. No se oli rakennussessio jollaista ei toivo kellekään. Hiukan vaillinainen muistipalapeli ja liian monta liikkuvaa osaa. Mutta siitäkin selvittiin.

Mutta nyt mun täytyy rientää. Seuraavaksi hakemaan autoa ja uuden kämpän avaimia jne jne.. Perusmeininki. Lisempätä myöhemmin jahka sitä on taas rääkännyt kroppansa äärirajoille.

T: Apupoika